Kaksplus.fi


maanantai 1. helmikuuta 2016

Hyvä ryhmähenki

Ajattelin tänään kirjoitella hyvän ryhmähengen tärkeydestä opiskelussa ja toki  kaikessa muussakin. Mulla on käynyt ihan mielettömän hyvä tuuri luokkakavereiden suhteen, jo kaksi kertaa. Parturi-kampaajaksi opiskellessani meillä oli parinkymmenen hengen akkavalta ja silti kaikki sujui ongelmitta. Henki oli alusta saakka hyvä, tietysti kaikki ei voi olla parhaita kavereita, mutta opettajan apua ei tarvittu koskaan, jos tuli jotakin pientä sanomista. Ikähaarukka meillä oli silloin 16-30v. Mä olin sillon nuorimpien joukossa, suoraan yläasteelta, mutta muistan, että hyvin meidät nuoremmat otettiin silloin joukkoon.
Silloin noin puolet oli alaikäisiä.
Nyt meitä on aikalailla saman ikäistä porukkaa kun sillon muutama vuosi sitten, opiskelijoita vähän reipas parikymmentä, mutta vain kuusi alaikäistä. Miespuolisiakin on eksynyt joukkoon viisi kappaletta. Ensimmäiset päivät olivat tutustumista ja kaikki varmasti miettivät, kenelle uskaltaa alkaa juttelemaan ja mitä. Hyvin nopeasti meistä muodostui pienempiä tiiviitä ryhmiä, joissa äkkiä pääsi olemaan omaitsensä. Vaikka koko joukko on jakautunut, tullaan me silti toimeen kaikki toistemme kanssa. Meillä on ollut jo paljon ryhmätöitä ja -tehtäviä, välillä valitaan ryhmät/parit itse, mutta monesti sekoitetaan pakka ja ollaan milloin kenenkin kanssa. Sekin on ollut mun mielestä kiva, on päässyt paremmin tutustumaan kaikkiin.
Osan kanssa tulee silti tietty oltua enemmän, mutta esim ruokalassa koitetaan aina kaikki istua samaan pöytään, tai ainakin lähekkäin. Varsinkin lähihoitaja-alalla on mun mielestä tärkeää tulla kaikkien kanssa toimeen ja tutustua hyvin kaikkiin luokkalaisiin. Meillä on niin paljon leikkimistä, heittäytymistä ja käytännönharjoittelua, että hommaa helpottaa jos kaikki pystyisivät vapaasti olemaan sitä mitä on.
Joitakin hiljaisempiakin tyyppejä luokassa toki on, mutta eihän meillä ole kouluakaan vielä ollut kuin vajaa kuukausi, niin ehkä arimmatkin siitä vielä rohkaistuvat. Olen sitä mieltä, että hoitoalalla ei vaan pärjää ihan hiljaisimmat hissukat, niinkuin ei muissakaan asiakaspalvelutöissä.
Tämän kuukauden aikana tuntuu, että olen saanut jo muutaman hyvän uuden ystävän ja uskon, että heidän kanssaan tulen olemaan yhteydessä, vaikka koulunkäyntini katkeaakin toistaiseksi toukokuussa.
Ryhmähenkihän pätee monessa muussakin paikassa, kun vain koulussa. Kotonakin on helpompi kun perheellä on hyvä henki ja hommat rullaa, puhumattakaan työpaikoista ja harrastuksista!
Ihanaa viikon- ja kuukaudenalkua kaikille!


4 kommenttia :

  1. Oon samaa mieltä, että ryhmähenki on tärkeä, monessakin paikassa, koulussa erityisesti. Itsestä ainakin tuntuu, että silloin opiskelukin on mieleisempää..:) ja onpa mulla edelleen tärkeitä ystäviä kouluajoilta ja tiiviisti pidetään yhteyttä vaikka eri puolilla Suomea asutaankin..:)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Mulla jäänyt kans paljon hyviä ystäviä parturipuolelta, vaikka on muutettu ympäri Suomea ja itsekin lähdin 200km päähän!
      On se paljon mukavampi lähteä aamulla kouluunkin, kun tietää, että siellä on hyviä kavereita joiden kanssa viihtyy ja on kiva opiskella yhdessä:)

      Poista
  2. Tällaisia tekstejä on kyllä niin kivaa lukea, kun itselle hyvä ryhmähenki on todella tärkeää. Mulle on myös kaksi kertaa osunut kohdalle hyvä luokka, mutta olen niissä saanut viettää ihan liian vähän aikaa. Eniten surettaa (lähihoitaja)koulussa se, että monia, varsinkin niitä hiljaisimpia, syrjitään todella pahasti. Jätetään juttujen ulkopuolelle ja pieniä kuppikuntia syntyy nopeasti. Jos niihin ei pääse kiinni, niin on sitten aina yksin. Kuten mainitsit, niin munkin mielestä varsinkin lähihoitajakoulu on yksi niistä paikoista, jossa tulisi ottaa kaikki huomioon. Se on kuitenkin ala, jossa ollaan erilaisten ihmisten kanssa tekemisissä eikä siellä ole varaa valita kenen seura kelpaa ja kenen ei

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Valitettavasti näitä aina on, jotka ei kehotuksistakaan huolimatta lähde muun luokan juttuihin mukaan. Lopuksi tuntuu jo itestä, että yrittää "pakottaa" jos toinen ei vaan halua tulla mukaan:/ ja sitten ei enää viitsi vaivautua. Mut toivon, että nää hiljasemmatkin jossakin vaiheessa uskaltautuu mukaan, vaikkei ketään voi väkisin mukaan ottaa. Onhan tässä kuitenkin pari vuotta aikaa tutustua toisiinsa:) paitsi mulla nyt tulossa tosiaan valitettavasti pieni tauko!:/

      Poista

Kiitos kommentistasi ♡

Blog Design by Get Polished | Copyright 2016