Kaksplus.fi


keskiviikko 18. toukokuuta 2016

Meillä raivotaan

Vauva on siis osoittautunut toistaiseksi helpoksi tapaukseksi. Tosin niin oli Eevikin niin kauan kunnes 2 viikon iässä aloitettiin d-vitamiinit.. Siitähän riemu repesi. Parin viikon sisällä vaihdettiin vesipohjaisiin tippoihin ja itkut hävisi.
Mutta siis syvä anteeksipyyntö vain naapureille, että meidän esiuhmis täällä koettelee rajoja. Kauhea älämölö aamulla syöttötuolissa, kun puuro ei ole sadasosasekunin kuluessa naaman edessä. Samoin kauhea raivo kun nukelle ei saa laitettua pipoa tai kaulahuivia, mutta kun äiti auttaa niin se hetken naurattaa, mutta ne pitäisi saada pois ja sekään ei onnistu hetkessä, huudetaan josko se auttaisi.
Aluksi kielsin huutamasta, kielsin niin pirun monta kertaa ja välillä korotin vähän ääntäkin, ei reagointia. Juttelen rauhallisesti, mutta en keskeytä esimerkiksi puuronkeittoa ja tämä toimii huomattavasti edellistä konstia paremmin. Tänä aamuna oli jo hiljaisempi puuronkeittohetki mitä eilen. Ja vaikka syvästi pahoittelen asiaa, en silti ymmärrä sitä, että muutama yö sitten, edellisenä yönä kun Eevi alkoi oksentaa ja hän itkeskeli kovasti, päätti yläkerran ukkeli hakata jollakin lattiaa. SIIS MITÄ? Ihan eri asia jos me soitettaisi yhdeltä yöllä musiikkia, sen saa hiljaiselle, mutta lapsen itku on ihan normaali elämisen ääni, eikä kipeä lapsi hiljene volumenappia kääntämällä (valitettavasti.) Kerrostalossa asuminen on ihan oma päätös, yleensä, jos ei kestä ääniä niin voi mun puolesta muuttaa omakotitaloon pois kaupungista. Tietty mua itseä aina mietityttää, että mitähän mahtaa naapurit ajatella kun tämmönen meteli vähän väliä, mutta c'moon, joku raja silti.
Tiedän, että tämä Eevin huutelu johtuu suurimmaksi osaksi vauvasta ja tätä saattaa kestää jonkin aikaa. Yritän siksi olla kärsivällinen ja ymmärtäväinen. Ennen prinsessan ei ole tarvinnut jakaa huomiota kenenkään kanssa, mutta nyt äidin tissillä roikkuu koko ajan joku pienempi, eikä äidin syliin pääse heti kun haluaisi. Lähes kaiken aikani käytän kuitenkin tällä hetkellä lapsiini, pussailen, halailen, leikin ja luen, jottei kumpikaan näistä rakkaista tuntisi oloaan vähemmän tärkeäksi!

Ei kommentteja :

Lähetä kommentti

Kiitos kommentistasi ♡

Blog Design by Get Polished | Copyright 2016