Kaksplus.fi


torstai 26. toukokuuta 2016

Pakko-oireiluako? +sisältää linkin arvontaan!

Viime aikoina olen joutunut miettimään, että meneekö mun siivous- ja järjestelyintoni välillä vähän yli? Olen jopa lukenut ja ottanut selvää asiasta, enkä nyt ihan täysin täytä kriteerejä, mutta aika moni asia osui kuitenkin lähelle. Välillä tuntuu aika kamalalta ja väsyttävältäkin, kuinka kotona alkaa ahdistaa epäsiisteys. Kun Eevi menee päiväunille ja vauvakin nukkuu, minä alan siivoamaan. Kaikki lelut on pakko saada laatikoihin ja laatikotkin on järjestettävä vähintään kerran viikossa, pehmolelut yhdessä, palikat toisessa, kolmannessa meteliä pitävät vekottimet ja neljännessä sekalaiset lelut. En kestä täysinäistä pyykkikoria, vaikka sen täysinäisyys ei näy mihinkään, minä tiedän. D jättää eteisessä olevien kenkälaatikoiden päälle kaikki tavaransa kun tulee töistä, ne eivät kuulu siihen, avaimille on oma laatikko!!
Mutta kaksi asiaa menevät ehkä ylitse muiden, tiskipöytä ja lattioilla olevat roskat, pölypallot ja kissankarvat tai siis joka paikassa olevat kissankarvat. Mä en voi mennä illalla nukkumaan, jos tiskipöydällä on astioita, kahvimukeihin ja Eevin vesipulloon olen totuttanut itseni. Mutta siinä ei saa olla edes pisaroita.
Eevistä on tullut niin herkkäuninen päivisin, etten uskalla imuroida vaikka hän nukkuisi parvekkeella. En voi myöskään imuroida Eevin ollessa hereillä, sillä pitää olla koko ajan silmä tarkkana ettei vauva saa nukesta tai muusta lelusta päähänsä. Missähän vaiheessa oikeasti yksinhuoltajat imuroivat? Ei kai auta muuta kun laittaa vauva rintareppuun ja kaivaa imuri esiin. Edelleen minulle siis kuitenkin on tärkeämpää saada olla pieni hetki rauhassa, enkä rupea pakonomaisella imuroinnilla häiritsemään lasten unia. Mutta ärsyttää aivan suunnattomasti kun imuroinnin jälkeen saat koneen kaappiin ja huomaat kissankarvan lattialla. Tottakai niitä on joka paikassa, meillä on kissa! Mutta silti.
En ole kuitenkaan aivan menetetty tapaus, Eevi on repinyt olohuoneen verhot monen monta viikkoa sitten niin, että ne ovat kolmesta nipsusta irti. Ne ärsyttävät mua joka kerta kun kiinnitän niihin huomiota, mutta en ole tehnyt vieläkään asian eteen mitään. Toiseksi meidän kaapit eivät ole järjestyksessä ja se kiukuttaa vain silloin tällöin, mutta voi herranjumala jos D laittaa astiat astiakaappiin väärin..
Joka päivä toivon, etteivät nämä pienet asiat häiritsisi mua, täällä asuu kaksi lasta ja eläin, joten eihän täällä oikeasti aina voi olla siistiä. Yritän joka päivä harjoitella, etten välittäisi asiasta. Joskus onnistun, harvemmin, mutta kuitenkin. Ehkä minä joskus vain väsyn ainaiseen siivoamiseen, elämässä on tärkeämpiäkin asioita.
Mutta asiasta villahousuihin tai oikeastaan ruusukepipoihi.. Käykäähän osallistumassa ihanan Äiti ja melukylän lapset-blogin arvontaan t ä s t ä ja voit voittaa ihanan pipon, pannan tai lippiksen! Aikaa on vielä huomiseen.

10 kommenttia :

  1. Niiiiiin tuttu tunne! :D Aloin "kärsiä" samasta ongelmasta kun muutettiin miehen kanssa yhteen! Yksin asuesssa kämppä pysyi juuri sellaisena kuin halusin, mutta miehen ja pojan syntymän jälkeen homma karkasi käsistä :D En kykene vieläkään iltaisin rentoutumaan ellei kämppä ole kunnossa. Ihan tooosi pienen aavistuksen verran olen höllännyt vuosien aikana. Yleensä se äityy siihen että teen 2-3 päivän täys stopin siivoukseen ja lähes masennun siihen kaaokseen, kunnes saan taas inspiraatin. Ei oo helppoa! Onneks meidän 4v on oppinut tavoille ja on todella omatoiminen siivoaja. Siistii jälkensä ruokailun jälkeen ja kerää lelut kun vaihtaa leikit. huh! :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Joo siis aivan järkyttävää! Mä haluan tästä eroon :D Meilläki Eevi on oppinu jo vähän siivoomaan, parempi hän silti on sotkemisessa.. Toivotaan, et hänest tulee äitinsä tyttö siivoomisen suhteen;) ei tietysti tarvis ihan yhtä neuroottinen tarvis olla.

      Poista
  2. Hih täällä sama. En voi mennä nukkuun jos tiskipöydällä on jotain. :) Muutenkin siivoan yleensä paikat loppuun lasten mentyä nukkumaan. Pysyy kämppä edes hetken siistinä. :D

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Se hetken siisteys on vaan niin ihanaa, vaikka se hyvin pian loppuukin, mutta edes hetken siitä saa nauttia! Ilta on kodin kannalta parasta aikaa, kaikki järjestyksessä :D

      Poista
  3. Kuulostaa niin tutulta! Päivällä mietin kun saan lapsen unille ellen oo lenkillä että teen tuon ja tuon ja sitte vaan oon mutta kas kummaa siihen tulee muutama muuki juttu ja et ehi edes syyä ku toinen jo yleensä herää. Mutta mitä sitte jos tykkää että on siistiä ja mitä muutakaan sitä toisaalta tekis ku kotona kumminki on. Vaikka välillä kyllä on niitä päiviä ku motkottaa joka pikku asiasta miehelle joka tulee töistä eikä osaa laittaa avaimia naulaan ymm. :D ja toi tiskipöytähän on meillä myös oltava siisti ennen ku lähen nukkuu 😌

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Aivan totta, mitäs muuta sitä muka tekisi! :D ja tuo on kyllä kauheinta kun sinkoilet ympäri kämppää ja teet "sitä ja tätä" ja koko ajan tulee vaan lisää hommaa kun niitä keräänyyy koko ajan lisää ja lopuksi lapsetkin jo herää, etkä oo kerinnyt syömään, etkä oikeastaan edes istahtaa!

      Poista
  4. Siis mulla oli ihan samoja taipumuksia raskausaikana, mutta lapsen syntymän jälkeen se siivoaminen sekä järjesteleminen jäi vähenmälle ja nykyään kun tyttö nukkuu laiskottelu vie voiton :D

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tykkään kyllä kun on siistiä, mut välillä olis kiva levätäkki.. Ehkä se mullakin jonakin päivä koittaa :D

      Poista
  5. Täällä myös yksi sotkuista ahdistuva ilmoittautuu:D Tekstisi kuulosti hyvin tutulta. Mieheni totesi toisen lapsemme synnyttyä, että minun on pakko hellittää vähän siivouspakkomielteestäni tai uuvun täysin. Nykyisin voin aika ajoin antaa lelujen olla hujallaan tai tiskien pöydällä,mutta valehtelisin jos sanoisin, etteivät ne ahdista. Toisaalta tiedostan, että jatkuva siivoamiseni tekee minusta väsyneen, kireän ja kontrolloivan, enkä halua olla sellainen äiti lapsilleni tai puoliso miehelleni. Yritän siis opetella hieman hellittämään ja kestämään epäjärjestystä:)

    Meillä asustaa minun ja mieheni lisäksi vuosina 2012 ja 2014 syntyneet tytöt ja seuraavan pikkumurun laskettu aika on 08/16. Jos arkemme kiinnostaa, niin minut löytää osoitteesta: http://maalaishiirenelamaa.blogspot.com

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Toivon pääseväni kyseisestä "vaivasta" joskus eroon, edes osaksi. Mä olen myös viime aikoina kuullut mieheltä, että vähän pitäis rauhottua. Ja samaten huomaan kuinka kiukkuinen olen sotkua ja siivoamista ajatellessa. Toisaalta kiva myös lukea muiden kokemuksia ja huomata etten ole ainoa laatuani :D
      Mä tuun vähän tutustumaan sun blogiin :)

      Poista

Kiitos kommentistasi ♡

Blog Design by Get Polished | Copyright 2016