Kaksplus.fi


keskiviikko 5. lokakuuta 2016

Kun Uhma muutti meille

Meille on nyt toistaiseksi muuttanut neiti Uhma, toivottavasti ei jäädäkseen. Joinakin päivinä saatan nähdä vilauksen siitä kiltistä ja tottelevaisesta lapsesta, jota Eeviksikin kutsutaan.
Tänään Uhmaa ei kiinnostanut mikään. Lounasaikaan Uhmalla oli jo kova nälkä, mutta kun äiti laittoi lautasellisen makkarakeittoa nassun eteen, meni se pelkäksi pelleilyksi ja herneiden heittelyksi. Suuhun asti ei saatu kuin ehkä pala perunaa, joka sekin taisi löytyä lopulta ruokalapun taskusta.


Runsaan lounaan jälkeen olikin päiväuniaika, mutta Uhmista ei kiinnostanut sekään touhu. Ensin huoneesta tultiin pois omin avuin noin sata kertaa, jonka jälkeen yritin nukuttaa neitiä viereen, mutta sekin meni vain äidin silmäluomien nyppimiseksi. Uusi yritys omaan sänkyyn, jossa Uhmis raivoaa noin puoli tuntia, kunnes äiti luovuttaa. Aivan sama, antaa olla! Ja lähdemme ulos.

Ulkona naapuri kyselee, onkos pikkuneidillä tänään huono päivä? Aijaa että onko? Päiväunikaraoke on tainnut kantautua alakertaa pidemmälle..
Ulkona puretaan suurimmat energiat ja päivällisellä ruoka maittaakin jo hieman paremmin.



Mutta neiti Uhmaa harmittaa moni muukin asia.
Kengät on pakko laittaa heti kun haalari on päällä, sillä jalkalenksut ärsyttävät aivan kamalasti, eikä silloin voi edes kävellä. Jos suunpieleen jää ruokaa, se on pakko saada pois heti, koska se on inhottavaa! Äiti on ihan typerä kun yrittää auttaa syömään, mutta sekin harmittaa kun ruoka putoaa pöydälle matkalla suuhun. Äiti on senkin takia ihan typerä kun se ei kanna mua koko aikaa, vaikka toisaalta en mä edes haluaisikaan olla sylissä.
Kyllä on niin rankkaa olla kohta kaksivuotias.

Ei kommentteja :

Lähetä kommentti

Kiitos kommentistasi ♡

Blog Design by Get Polished | Copyright 2016