Kaksplus.fi


perjantai 14. lokakuuta 2016

Superäideille ja -iseille

Ensimmäisenä hatun nosto kaikille vanhemmille, jotka yrittävät parhaansa mukaan tehdä lapsistaan kunnon kansalaisia. Aina se ei ole kovin helppoa hommaa, eikä siinä välttämättä onnistukkaan, vaikka kuinka olisi kaikkensa yrittänyt.
Nyt muutamana päivänä mun arvostus varsinkin niitä vanhempia kohtaan, joiden lapsilla on vaikka koliikki tai jokin muu suru tai murhe, joka vaikeuttaa vauva-arkea entisestään, on noussut todella korkealle. Siis kuinka te jaksatte??

Me ollaan todellakin päästy "helpolla". Tai eihän sitä ihan niinkään voi sanoa, onhan meilläkin ollut omat ongelmamme ja se mikä on toiselle helppoa, ei välttämättä ole toiselle. 
Muutama päivä ja varsinkin ilta on kuitenkin mennyt sillä kaavalla, että Eevi tulee huoneestaan sataan kertaan pois, eikä pysy omassa sängyssä. Samaan aikaan Nooa huutaa jostakin yhä tuntemattomasta syystä, (todennäköisesti vatsaansa, kun äiti on ottanut ruisleivän uudelleen ruokalistalle), joka entisestään vaikeuttaa Eevin nukahtamista.
Päivisin Nooa huutaa väsymystään, sillä Eevi pitää niin kovaa mekkalaa, eikä anna toisen nukahtaa tai jos antaakin, niin välillä pitää päästää niin kova kiljahdus, että Nooa pelästyy, herää ja taas huutoa.
Muutaman päivän jälkeen minä olen ihan loppu. Kauhea väsy, ei jaksaisi lähteä edes ulos ja ruuan tekeminen ei houkuttele sitten yhtään. Aamulla vetkutellaan sängyssä niin pitkään, että reippaimmat äidit ovat istuneet jo tunnin hiekkalaatikolla, kun meikä mamma vasta hieroo unihiekkaa silmistään.



Nyt mietinkin niitä äitejä ja isejä, joiden vauvat huutavat ensimmäiset puoli vuotta tai kauemmin. En yksinkertaisesti pysty edes kuvittelemaan, kuinka me oltaisi selvitty sellaisesta tilanteesta. Siinäkin tilanteessa on varmaan vain pakko pärjätä, pyytää apua ja tehdä yhdessä kompromisseja.
Mutta parin päivän jälkeen minä olen kuin en olisi nukkunut viikkoihin. 

Eilen Eevi lähti mummun kanssa muutamaksi tunniksi kaupungille, jotta Nooa sai nukkua ja minä sain olla. Meillä on usein telkkari ihan muuten vaan päällä, mutta eilen se oli kiinni. Rikoin äitini ainoaa käskyä, "et siivoa!", lähes heti heidän lähdettyään, mutta vain sen verran, että siivosin lelut lattialta.
Keitin kahvit ja istuin sohvan nurkkaan. Ja minä vain istuin. Kuuntelin en mitään ja olin. Yritin valmistautua seuraavaan nukuttamisshowhun, joka illalla olisi edessä.

Mutta sitä ei tullut. Eevi tuli huoneesta kaksi kertaa pois ja nukahti. Nooa nukahti ilman huutoa. Rauha maassa.
Mutta muutaman päivän hankaluudet taas avasivat silmiäni, joillekkin tämä on jokapäiväistä. Paljon voimia ja jaksamisia teille. 
Te olette vahvoja.


4 kommenttia :

  1. Voimia teille! Meidän puolivuotiaan kanssa on ollut varsinkin yöt vähän sellaista on-offia: pahimmillaan yli 20 heräämistä yössä, nyt muutama. Reilu kuukausi sitten alkanut korvatulehdus selittää paljon, epäilen onko vieläkään parantunut. Nelivuotiaan ollessa vauva (ja vanhempikin) valvoin joka yö monta tuntia kantaen korviaan itkevää lasta. Vielä töissä ollessanikin saatoin herätä reilu 10 kertaa yössä korviaan valittavan kanssa. Silloin tuntui, että sekoaa. Mutta siitäkin selvisi.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos! Voi korvatulehdus on aina niin inhottava! Meillä on esikoisella ollut vain kaksi kertaa "lievää punoitusta" korvassa ja sekin ollut jo todella kurjaa.. Tiedän, että meilläkin on tulossa vielä unettomia öitä hampaista, tutista luopumisesta ja kaikenmaailman kehitysvaiheista, mutta pakkohan niistäkin on selvitä.
      Ja mähän tosiaan olen toistaiseksi kotona, mutta varmasti joutuu vielä pääkoppa koville kun pitää herätä kouluun/töihin.

      Poista
  2. Kuulostaa niin tutulta! Herään yöllä kolme kertaa syöttämään Joonaksen ja nukun yhteensä kuutisen tuntia. Aamulla en meinaa saada silmiä auki ja koko aamupäivä menee sohvalla maatessa. Tosi usein mietin, että millä ihmeellä jotkut vanhemmat jaksaa valvoa kaiket yöt ja kuunnella huutoa yötä päivää, jos mä olen niin väsynyt muutaman syötön jälkeen, etten jaksa edes pyykkiä pestä.

    Jaksamisia teille<3

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Niimpä! Pesukoneenkaan täyttöön ei ihan hirveästi energiaa mene, mutta välillä sekin tuntuu ihan ylitsepääsemättömältä..

      Teille myös jaksamisia niihin muutamiinkin heräämisiin<3

      Poista

Kiitos kommentistasi ♡

Blog Design by Get Polished | Copyright 2016