Kaksplus.fi


torstai 10. elokuuta 2017

HUI, LAPSELLA ALLERGINEN REAKTIO!

Meillä on käynyt todella hyvä mäihä lasten allergioiden suhteen. Kaikkea on molemmat lapsoset maistelleet ja mistään ei ole kummallekkaan ikinä tullut mitään. Välillä epäilin E:llä olevan jotakin laktoosi-intoleranssintynkää, mutta sekin osoittautui vain luuloksi.
Eilen kuitenkin lähdimme kiireen vilkkaan päivystysreissulle. Ei meillä siis mikään hengenhätä ollut, mutta kyllä äiti silti vähän pelästyi..

Kävimme edellispäivänä lasten kanssa mummilassa. Kotiin lähtiessä hyttynen pörräsi naamallani ja huiskin sitä minkä ehdin, mutta sitten se katosi. Muistan miettineeni, että kunhan ei menisi pistelemään nukkuvia lapsia. E:tä pisti juhannuksena muutama hyttynen ja käsi paisui hieman normaalia enemmän, eikä siitä sen enempää.
Kotona huomasin sen pirulaishyttysen pistäneen E:tä reiteen. Siinä oli aavistuksen turvonnut pistosjälki, joka hieman kutisi, mutta ei häirinnyt sen suuremmin. Aamullakin tilanne oli samanlainen.

Illalla kun olin juuri lähdössä töistä, D oli laittanut kuvan E:n jalasta ja pohdiskeli, että jotakin allergialääkettä varmaankin tarvittaisiin. Kuvassa jalka näytti turvonneelta, mutta ei kovin pahalta. Päätin mennä seuraavana päivänä apteekkiin kysymään, saisiko jotakin lääkettä antaa alle kolmevuotiaalle. Empä kuitenkaan odottanut seuraavaan aamuun, sillä kotiin päästyäni tajusin, että E:llä on paha allerginen reaktio. Hän oli kuitenkin hyvävointinen, mutta aristi jalkaa ja sitä kutitti. Lisäksi reisi oli paisunut lähes kaksinkertaiseksi, kuumotti ja oli kivikova. Soitin heti päivystävälle sairaanhoitajalle, joka onneksi kertoi heillä olevan harvinainen tilanne, jonoa ei nimeksikään ja kehoitti meitä tulemaan näytille.


Suuntasimme samantien päivystykseen ja lyhyellä jonottamisella pääsimme lääkärille, joka totesi saman kuin minä kotona, allerginen reaktio.
E sai kortisonia ja antihistamiinia suun kautta, jonka jälkeen jäimme hetkeksi tarkkailuun ja pian sen jälkeen takaisin kotiin reseptin kanssa. Jatkotutkimuksille ei ollut tarvetta, mutta jos tilanne uusiutuisi, ottaisimme yhteyttä neuvolaan, jonka kautta pääsisimme lastenlääkärille tutkimuksiin.

E oli päivystyskäynnin ajan reipas ja sai muistoksi nallen, kun otti niin hyvin pahanmakuiset lääkkeet. Kotona mentiin nalle kainalossa väsyneenä unille.
Missään vaiheessa ei siis ollut hätää tai kiirettä, mutta kyllä siinä sydän alkoi väpättää kun näki pikkuruisen jalan olevan niin turvoksissa ja tietysti näin heti sieluni silmin, millainen tilanne olisi ollut, jos pistos olisikin ollut kaulan alueella tai pistävä ötökkä olisikin ollut vaikka ampiainen.
Ei kiitos lisää näitä.


Ei kommentteja :

Lähetä kommentti

Kiitos kommentistasi ♡

Blog Design by Get Polished | Copyright 2016