perjantai 31. maaliskuuta 2017

2-vuotiaan tytön huone: uutta ja vanhaa

Eevi sai oman huoneen, kun viime heinäkuussa muutimme tähän isompaan asuntoon. Hän oli silloin vuoden ja seitsemän kuukautta. En tiedä olisiko oma huone tullut jo aikaisemmin kyseeseen, jos se olisi ollut mahdollista.
Itse olin ihan innoissani, kun tuli aika alkaa miettimään sisustusta! Ihanaa, vaaleanpunaista ja kaikkea prinsessahärpäkkeitä. Onneksi mun mieleni kerkesi muuttumaan moneen kertaan, vaikkakin huone on aika vaaleanpunainen..
Huone alkaa vihdoin olla valmis, onhan tässä jo melkein yhdeksän kuukautta asuttukkin. Välillä saan kuitenkin uusia ideoita ja niitä on pakko alkaa toteuttaa heti kun rahapussi antaa periksi. Nyt alan kuitenkin olemaan jokseenkin tyytyväinen tulokseen.



Eevin huoneesta löytyy sekä uutta, että vanhaa. Upea sänky on isäpuoleni suvusta peräisin ja on muuten todella vanha. Se on jälkeenpäin hiottu ja maalattu uudelleen, toki se kaipaisi ehkä jälleen uutta maalipintaa..
Naulakko on ihan minun omaa käsialaani ala-asteelta. Sekin on tosin maalattu.
Muuttaessamme asuntoon Eevin huoneessa oli vanhat, ei niin nätin väriset kaapinovet, jotka oli asennettu jo useampaan kertaan, joten sisäpuolet olivat täynnä saranoiden jättämiä reikiä. Ovet olivat hyvin huterat ja pelkäsimme niiden putoavan, joten vaihdoimme ihan tavalliset valkoiset ovet. Huone sai kyllä todella paljon lisää valoa uusien ovien myötä. Ovista puuttuu kyllä edelleenkin kahvat, mutta tämä tosin ihan tarkoituksella, muuten vaatteita saisi olla koko ajan viikkaamassa. Eevi saa ovet kyllä auki ilmankin, mutta onneksi ei kovin usein innostu repimään vaatteita alas.

Äitini osti Eeville syntymäpäivälahjaksi Ikeasta STUVA-säilytyspenkin, pöydän ja tuolit. Näppärään, isoon lelulaatikkoon mahtuu myös vaikka mitä ja samalla toimii tasona. Edelliseen asuntoomme ostimme jo TROFAST-säilytyskokonaisuuden, joka oli näppärä silloin olohuoneessa ja nyt on löytänyt paremman paikan Eevin huoneessa.




Huonetta on sisustettu pikkuhiljaa, sillä Eevi leikkii suurimmaksi osaksi vielä alhaalla, tosin viime aikoina hän on alkanut viihtymään myös yksin nukkeleikkien ja teekutsujen parissa. Pääasia on kuitenkin, että lapsi viihtyy siellä. Tulossa postausta myös pojan huoneen sisustuksesta, sekä olohuoneesta. Pysy kuulolla!

Millaisia lastenhuoneita teiltä löytyy?

tiistai 28. maaliskuuta 2017

HUIKEAT MUKSUTREFFIT

Voi vitsit kuinka mukava reissu meillä viikonloppuna olikaan! Kaksplussan verkostolaisista muutama bloggaaja alkoi jo aikoja sitten järjestää meille mukavaa tapaamista lasten kanssa. Heti kun asiasta ilmoitettiin, ajattelin, että pakko päästä, sillä olin estynyt menemään viimeisimpään tapahtumaan ja halusin ilman muuta päästä tapaamaan bloggaajakolleegoja!
Rahatilanne ei tällä hetkellä ole päätä huimaava, joten alkuperäisen suunnitelman mukaan olisimme lähteneet koko perhe ja ajaneet samana iltana vielä takaisin. D olisi saanut lähteä Nooan kanssa kiertelemään ja minä olisin mennyt Eevin kanssa treffeille, sillä paikaksi oli valittu Vantaalla sijaitseva Naurusaari ja tulin siihen tulokseen, että Nooa ei viihtyisi siellä kovin kauaa, kun samalla yrittäisin katsoa kirmaavan taaperon perään. Mutta Luojan kiitos me muutettiin suunnitelmaa.
Nooa ei olisi ikimaailmassa jaksanut niin pitkään istumista yhtenä päivänä ja D olisi varmasti ollut myös liikuntakyvytön seuraavan viikon selkänsä takia. 

Onneksi Mama Lina-blogin Liina, jonka kanssa olemme olleet muutenkin tekemisissä, kysyi, josko lähtisimme Eevin kanssa heidän mukanaan jo perjantaina ja yöpyisimme Vantaan lähellä heidän sukulaisillaan, jotka silloin olisivat muualla. Tämä kuulostikin paljon paremmalta idealta. D saisi viettää aikaa Nooan kanssa kahdestaan, Eevi saisi vähän spesiaaliaikaa äidin kanssa ja pääsisi muutenkin reissaamaan. Tiesin D:n pärjäävän, sillä hän nukuttaa Nooan muutenkin kahdesti viikossa kun olen itse harkoissa.

Lauantaina suuntasimme siis Naurusaareen, jossa oli meille verkostolaisille varattu pieni tila, jossa tosin hyvin vähän ehdimme viettää aikaa. Paikka oli mielestäni juuri sopivan kokoinen, eikä mitenkään sokkeloinen, joten lapsia oli helppo pitää silmällä. Varsinkin meidän taaperoa, joka on vielä niin pieni, ettei päässyt kiipeilemään kovin korkealle.
Eevi nautti kun sai juosta ja pomppia niin paljon kuin jaksoi ja ympärillä oli paljon muita lapsia. Itsekkin ehdin muutaman sanasen vaihtaa mahtavien bloggaajasisarien kanssa.


Kuva: 10 plussan äiti / Matu

Kuva: 10 plussan äiti / Matu
Tarjolla oli pientä purtavaa, ohjelmassa pieni arvonta, josta yleensä epäonninen minä, voitin yhen palkinnon! Muuten tapahtuma oli vapaata leikkiä ja oleilua, joka pienten lasten kanssa sopi paremmin kuin hyvin! Treffit olivat kaikinpuolin onnistuneet ja mukaan saimme vielä aivan huikeat goodiebagit, joista löytyi kaikkea ihanaa ja tarpeellista vauvoille, taaperoille ja äideille.
Kassista paljastui mm. tutti, Kiddown ihana vaaleanpunainen tupsulippis, myslipatukoita, meikkisuteja, Ainu-pupu, termosmuki ja Pikkunorsun ihania kortteja, jotka vielä etsivät paikkaansa, mutta varmasti pääsevät johonkin esille!

Kotimatkakin sujui lähes mutkitta. Lapset jaksoivat hienosti istua koko pitkän matkan. Pientä kitinää alkoi kuulua päiväunien jälkeen, mutta se olikin täysin ymmärrettävää uuvuttavan reissun jälkeen.
Kerrassaan upea kokemus, sekä Eeville, että äidille.
Kiitos vielä mahtaville järjestäjille ja upeille yhteistyökumppaneille!

Kuva: Yli pyykkivuorten / Hanna


Olkaa silmät tarkkana, tulossa ihana arvonta ja alennuskoodiakin on luvassa! Muista seurata meitä instagramissa, @rakkaudellaaitiblogi



torstai 16. maaliskuuta 2017

Aktiviteettejä lapsille Porissa

Viime sunnuntaina käytiin koko perheen voimin ensimmäistä kertaa Porin Karhuhallin lasten liikuntamaassa. Liikuntamaa on ilmeisesti pyörinyt koko talven, aina sunnuntaisin. Paikalle päästyä alkoi ihan harmittaa, että miksi ei olla käyty aikaisemmin! Olin kyllä kuullut tapahtumasta, mutta jotenkin ei ollut tullut lähdettyä.
Olen itse käynyt Karhuhallissa joskus vuosia vuosia sitten, ala-asteella. Pihalla oli hirmuisesti autoja ja joka puolella lapsia, silloin ajattelin, että kuinka ahdasta siellä mahtaa olla. Kuitenkin koko nurmialue oli käytössä ja sekaan mahtui vallan mainiosti.

Sisälle päästyämme, Eevi oli jo aivan haltioissaan. Hän olisi juossut suoraan alueelle halareineen ja kenkineen, mutta pakko oli kuitenkin riisua ensin. Ja kun vihdoin pääsimme nurmelle, Eevi pinkoi ympäriinsä minkä jaloistaan pääsi ja nauraa räkätti. Alueella oli palloilupiste, iso "pomppupatja", liukumäkiä, pieniä trampoliineja ja vaikka mitä. Jokaista oli tietysti päästävä koittamaan, mutta pieni ihminen oli niin hullaantunut, ettei osannut edes päättää mihin seuraavaksi.
Nooa pääsi myös konttaamaan nurmelle, vaikka suurimmaksi osaksi viihtyi Manducassa ja lopuksi nukahtikin siihen hetkeksi.



Meillä oli todella mukavaa päivä. Liikuntamaa on auki klo 15-17, menimme heti sen auettua ja lähdimme vähän ennen viittä. Törmäsimme myös enooni ja Eevi viihtyi välillä häntä viisi kuukautta nuoremman serkkuni kanssa. Millään ei tietenkään olisi maltettu lähteä kotiin, mutta ruokaakin piti ehtiä tekemään.
Kaiken kaikkiaan tapahtuma oli nappi suoritus ja tämä kaikki maksoi vain 2€/lapsi ja
vanhemmat ilmaiseksi! Valitettavasti Liikuntamaa on auki enää kahtena sunnuntaina, mutta tarkoitus olisi päästä sinne vielä molempina kertoina. Tapahtuma on suunnattu 1-10-vuotiaille lapsille. Jokaisella lapsella tulee olla huoltaja tai muu vanhempi mukana. Ohjelma ei ole ohjattua, mutta plussaa oli, että joka puolella oli kuitenkin valvojia, jotka pitivät toimintaa silmällä.

Tiistaina suuntasimme lasten ja mummun kanssa nokat kohti HopLoppia. Menimme sinne päivällä, joten paikka oli hyvin hiljainen muutamaa muuta lasta lukuunottamatta. Vaikka varsinkin Eevi tarvitsisi enemmän ikäistään seuraa, oli kuitenkin mukavaa olla ja mennä rauhassa. HopLopissakin löytyy puuhaa jos jonkinmoista. Pallomeri osoittautui molempien lasten lemppariksi. Nooa rakastaa palloja ylikaiken ja hänen ilmeensä oli näkemisen arvoinen kun hän näki loputtoman määrän eri värisiä palloja. Eevi pääsi seikkailemaan paikkoihin, joissa niin harvoin tulee käytyä. Pallomeren jälkeen hyvänä kakkosena tuli liukumäet. Mutta kaikista parasta oli vain nähdä se ilo ja riemu, joka paistoi lasten silmistä kun he saivat mennä ja touhuta sydämiensä kyllyydestä.
HopLopissa on myös ruokapaikka, josta löytyi syötävää niin isoon kuin pieneenkin nälkään, suolaisesta makeaan. Paikka oli siisti ja tilava. Emme tietystikkään joutuneet jonottamaan tai odottelemaan pienen väkimäärän takia. Sisäänpääsy on myöskin aikuisille ilmainen, yli 1-vuotiaat lapset 10 euroa. Minusta hinta ei ole kovin paha, koska siellä tulee harvemmin käytyä. Jos välillä pääsee tekemään jotakin spesiaalia, voi siitä silloin tällöin maksaa muutaman euron enemmän.




Illalla lapset nukahtivat hyvin väsyttävän leikkipäivän jälkeen ja he saivat viettää laatuaikaa mummun kanssa. Ihan huippupäiviä!

sunnuntai 12. maaliskuuta 2017

Mutsi relaa vähän

Miten mun viime postauksesta voi olla yhtäkkiä jo pari viikkoa? Ollaan tässä viime viikkoina puuhailtu vaikka mitä. Olen yrittänyt ottaa itseäni niskasta kiinni ja nostaa ahterini sohvan nurkasta.
Viime viikolla käytiin Nooan neuvolan jälkeen pyörähtämässä kaupungilla mun serkun ja kummipoitsun kanssa. Torstaina oltiin piiitkästä aikaa mammatreffeillä. Lapsille teki selkeästi hyvää päästä oman ikäistensä seuraan ja pääsin itsekkin juttelemaan äitikavereiden kanssa.



Jossakin välissä olen sisustellut olohuonetta, sekä lastenhuoneita. Niistä tulossa omat postaukset! Lisäksi Nooa on nyt päässyt omaan huoneeseensa ja se on sujunut hyvin. Poitsu nukkuu yleensä aikaiseen aamuun saakka ja ensimmäisen kerran imetän puoli kuuden aikaan.
Eevin pottailut ovat ottaneet huiman askeleen eteenpäin. Aluksi potta oli pelkkä vitsi ja sinne ei väkisinkään tehty mitään asioita. Nyt meillä on päivisin vaippa vain ulos ja nukkumaan mennessä. Välillä sattuu yhä vahinkoja, mutta suurimmaksi osaksi ehditään potalle, jes!

Itse olen siis sisustellut ja oli mulla tällä viikolla yksi spesiaalijuttukin, josta sain lisäksi hyviä uutisia, mutta pidän teitä vähän vielä jännityksessä, ennen kuin kerron enemmän, mistä on kyse.
Olen pari viikkoa aamuisin syönyt monivitamiinia ja on kyllä pakko sanoa, että vaikutukset alkavat näkyä. Toki ihana keväinen aamuaurinko on saattanut tehdä myös osansa.



Nyt on kuitenkin siis tulossa ihania sisustuspostauksia ja koitan ottaa itseäni niskasta kiinni myös tässä kirjoittamisessa. 
Ihanaa kevättä!

Blog Design by Get Polished | Copyright 2016