Kaksplus.fi


torstai 23. helmikuuta 2017

Mitä lapsesta voi julkaista?

Moni vanhempi (ja erityisesti bloggaaja) varmasti miettii, mitä lapsesta voi julkaista sosiaalisessa mediassa ja mitkä jutut ehdottomasti kannattaisi jättää pois. Minä aloitin bloggaamisen reilu vuosi sitten ja niin kovasti sormeni syyhysivät kirjoittamisen halusta, etten jostakin syystä edes ajatellut kaikkea niin syvällisesti. Tietysti minulla oli jo alussa rajat mistä aiheista en kirjoittaisi, mutta esimerkiksi lapsieni nimien julkaisu tai kasvokuvien lisäily tai pikemminkin niiden poisjättäminen eivät käyneet pienessä mielessänikään.
Osa kirjoittaa lapsistaan peitenimillä tai julkaisee vain kuvia, joissa ei näy kasvot. Jos olisin hetken aikaa malttanut miettiä asiaa, olisin ehkä toiminut näin. Kun blogin kävijät lisääntyvät, kaikesta tulee aina yhä julkisempaa. Jos nyt haluaisin enemmän yksityisyyttä, se tarkoittaisi kaikkien vanhojen tekstien poistoa tai jokaisen tekstin läpikäymistä yksitellen. Tästä olisi erittäin kova homma, enkä todellakaan tahtoisi tuhota kaikkea, mitä olen tähän asti saanut aikaiseksi. Toisaalta voisin alkaa kirjoittaa lapsista etukirjaimella ja vähentää kasvokuvia. Kaikki kuitenkin löytyisi vanhoista teksteistä jos vähänkin haluaisi ottaa selvää. Ja vaikka poistaisin kuvat blogista tai instagramista, niin kun kerran laitat jotakin nettiin, sitä tuskin ikinä saat sieltä pois.



Varjelen kuitenkin lapsieni henkilökohtaisia asioita. On jotakin, mitä mielestäni ei tarvitse jakaa kaikelle kansalle. Ja silti, kukin tehköön tyylillään, jos joku haluaa pistää lapsestaan kuvan, jollaista minä en laittaisi omastani, se ei ole minulta pois. Listasin kuitenkin muutaman jutun, joita en ehkä itse ensimmäisenä julkaisisi somessa.

1. Alastomuus. Monelle varmasti ihan päivänselvä asia, mutta kyllä niihinkin välillä törmää. Kylpykuvia ei tule blogissa olemaan tai saattaa toki tulla, mutta sensuroituina. Kuten myös pottailusta on varmasti tulossa juttua, mutta kuvat sen mukaisia, ettei lasta nolottaisi vanhempana, kun äiti on pistänyt jakoon kuvan pissalla olemisesta, en minä itsestänikään julkaisisi kuvaa istumassa vessassa.

2. Henkilökohtaiset asiat. Minusta on ymmärrettävää, että joistakin sairauksista kirjoitetaan. Niistä saa vertaistukea ja niillä voidaan jakaa tietoisuutta sairaudesta. Se on mielestäni oikein ok. Mutta sitten voi olla sairauksia tai muita asioita, jotka tahtoo pitää ihan oman lähipiirin tietona. Itse olen esimerkiksi kirjoittanut esikoisen puhumaan oppimisesta, mutta siitäkin hyvin varoen. Itseäni asia ei tietenkään häiritse, mutta en voi tietää vielä mitä mieltä lapseni on asiasta. Asioista voi puhua myös yleisellä tasolla, jolloin varmasti löytyy vertaistukea asiaan kuin asiaan.

3. Nolaaminen. Kiteyttää kaksi aiempaa ja oikeastaan kaiken muunkin. Mietin aina jokaisen kuvan ja postauksen kohdalla, ennen kuin julkaisen mitään. Nolottaisiko, jos joku olisi julkaissut minusta tälläistä? Tai jos se ei nolota nyt, olisiko se voinut häiritä minua esimerkiksi herkässä teini-iässä? Pyrin aina ajattelemaan ensin. Se mikä vanhemmasta on hulvattoman hauskaa tai suloista, voi lapsen mielestä olla hyvinkin vastenmielistä.

4. Kun julkaiset toisen lapsesta. Kysy lupa. Kaikki eivät halua lastensa kuvia kaikkien nähtäväksi. Toki sama pätee ylipäätään aikuisiinkin.

Mitä sinä olet mieltä lasten kuvien julkaisusta? Mitä et haluaisi omasta lapsestasi julkaistavan?

PS. Muista osallistua aivan ihanaan arvontaan instagramissa @rakkaudellaaitiblogi

8 kommenttia :

  1. Itse kirjoitan blogissa lapsistani juurikin lempinimillä ja kuvissa ei ikinä näy kasvot. En julkaise myöskään facrbookissa omassa profiilissani lasten kuvia, sillä miehen kanssa ollaan sovittu, ettei lapsista laiteta mitään tunnistettavaa nettiin. On joitain lapsia koskevia asioita, joista haluaisin ehkä kertoa ja joiden kanssa kaipaisi vertaistukea, mutta jotka ovat sen verran henkilökohtaisia, että niistä joutuu olla kirjoittamatta. Blogi on kuitenkin minun, lapset voivat aikanaan halutessaan kertoa ja kirjoittaa omista asioistaan. Tämä linja on ollut itselleni alusta asti selvä ja välillä hämmästyttää, miten avoimesti ja yksityiskohtaisesti ihmiset lapsistaan kirjoittavat tai kuvia julkaisevat.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Varmasti hyvä valinta!
      Tuo on tosiaan ristiriitaista, kun haluaisi vertaistukea, mutta tosiaan jotkut asiat ovat vain hyvä pitää läheisten tiedossa..

      Poista
  2. Tärkeä aihe ja paljon olen tätä myös miettinyt. Meillä mennään "bloginimillä" sekä kuvilla joissa ei selvästi näy kasvot. olen ollut todella tyytyväinen tähän valintaan, vaikka ennen aloittamista mietin sitä hetken. Lisäksi minulla on sellainen lisäetu, että kaikki neljä lastamme ovat samaa sukupuolta. Voin kirjoittaa aika isojakin asioita, kun kirjoitan vain "yhdestä pojastani". Näin asiat eivät henkilöidy kehenkään selvästi. En silti minäkään lähtisi kirjoittamaan mitään sellaista mitä olisi nolo myöhemmin itsestään netistä lukea.

    Toisaalta en silti yhtään kauhistele tai arvostele sitä jos joku blogissa lastensa kuvia tai nimiä käyttää. Minusta se on jokaisen oma valinta. Enemmänkin katson vähän ihmeissäni sitä jos joku kirjoittaa lapsestaan hyvin henkilökohtaisia asioita ja sitten vielä lisänä ne kuvat ja nimet. Muutenkaan minusta ei ole oikein lapselle, että vanhemmat kirjoittelevat hänestä koko kansalle asioita, mitkä ovat oikeastaan perheen omia asioita. Sitten on tosiaan nuo sairaudet joissa vertaistuki on äärimmäisen tärkeässä osassa, siinä onkin sitten vaikea valinta, että haluaako lastaan käyttää apuna vertaistukea luodessaan. Ei se huono asia ole missään nimessä. Minä olen kirjoittanut poikani ADHD:stä niin, että en ole kertonut kenestä pojastani on kyse. Ja toisaalta myös maininnut, että pojalle ei ole koskaan tehty neurologisia testejä...voi siis olla ettei kenelläkään pojistani ole ADHD:ta.



    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Sinulle onkin sattunut aikamoinen tuuri, tuo onkin oikein näppärä juttu kun kaikki ovat poikia!:)
      Ja voisihan tietysti asioista ja sairauksista kirjoittaa "yleisellä tasolla", mutta toisaalta lukija saattaa miettiä, miksi tuo tollaista kirjottelee, jos ei ole kokemusta. Vaikeita juttuja.
      Mulla on nyt välillä käynyt mielessä jotkut "bloginimet", mutta katsotaan mihin tämä mietintä johtaa..

      Poista
  3. Mä päätin vähän aikaa sitten, että en enää julkaise esikoisesta kuvia, joissa näkyy tytön kasvot. Tyttö kun täyttää kesällä jo 5 vuotta, niin en koe sitä enää tarpeelliseksi tai lähinnä suotavaksi. Kun aloin blogia kirjoittaa, ensimmäiset kuvat tytöstä oli juuri tuollaisia kasvottomia, mutta tuntui vaan niin paljon helpommalta ottaa ikiliikkujasta kuvia, joissa ei tarvitse miettiä näkyykö kasvot vai ei.

    Mulla lukijoita ei nyt montaa ole, mutta blogihan on julkinen ja sitä pääsee lukemaan ihan jokainen, joka sen löytää. Tästä syystä olen miettinyt, että jos jättäisin myös pojan kasvokuvat pois kun on muutamia, joilta pidän tarkoituksella poikaa "piilossa".

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Fiksusti ajateltu :)
      Itsekkin olen miettinyt noita kasvottomia kuvia, mutta hyvä jos tuosta 2-vuotiaasta kerkeää ollenkaan ottamaan kuvaa, niin jos pitäisi alkaa vielä ottaa kuvia, mistä ei pysty tunnistamaan, niin multa taitaisi kuvat loppua blogista😀
      Ja totta, että kuka vaan pääsee katselemaan julkista blogisa, niin kannattaa tehdä kuten parhaaksi näet<3

      Poista
  4. Tärkeä aihe josta itsekin vasta kirjoitin http://www.vauva.fi/blogit/be-mom/lapsen-yksityisyys-somessa :)

    VastaaPoista

Kiitos kommentistasi ♡

Blog Design by Get Polished | Copyright 2016